"Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?". Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Se on aika hurjasti sanottu!
Näin tehtiin kuitenkin tyhjäksi omin teoin pelastuminen, omien tekojen tie. Hänen armonsa riittää.
Jos yhdistää lain tien ja armon tien, armo menettää merkityksensä. Sillä mitä väliä olisi Kristuksen kuolemalla jos päämäärään päästäksemme meidän pitää kuitenkin kulkea tekojen tie.
Hannu L.T.Heikkinen väikkärissään kertoo erilaisista ihmiskäsityksistä ja vallitseva käsitys on eksitentialismi - yksilö ei ole enää niin perinteiden (suku,traditiot,naapurusto,myytit) määriteltävissä vaan hän on vapaa olemaan olemassa ja se mitä hänestä tulee on valittavissa. Tällöin kasvavassa informaatiotulvassa on tärkeää tuntea juurensa oma kulttuurinsa. Luterilaisuus - arkipäivän uskontona kymmenine käskyineen ja rakkauden kaksoiskäskyineen, isä meidän rukouksineen antaa mun mielestä hyvän pohjan. Se on uskonto, joka antaa myös yksilölle oikeuden olla yksilö, tulla omaksi itsekseen. Silti en pitäis sitä ainoana oikeana vaan meidän kulttuurin uskontona ja ajattelen, että jokaisessa uskonnossa on sinne paikkaan sopiva uskonto.. Väikkärissä Heikkinen lainaa Pico della Mirandolan esseestä Ihmisen arvosta ajatuksen " ainoa käsky, jonka Luoja antoi Aatamille oli tämä:"Olet luoduista ainoa, joka olet itsesi muovaaja ja voittaja:voit rappeutua eläimeksi tai voit syntyä itsesi kautta Jumalan kaltaisen olemassaoloon.." vapaa tahto. toinen lainaus jota Heikkisen mukaan pidetään eksistentialismin perusteesinä on Sartren sanoma:" Ihminen on maailmaan heitetty ja vapauteen tuomittu olento, projekti joka päättää itsestään."
VastaaPoistaNämä ajatukset ja se miten minä maailmaa ymmärrän vahvistaa ajatustani siitä, että kuinka tärkeää meidän on pitää yllä ja vahvistaa meidän omaa kulttuuriperimää Luterilaisuuden arkipäivän uskonnon kasvatuksessa, jotta tässä maailmassa olisi helpompi olla ja elää..
Kertositko lisää armon ja lain uskoista?
Olisi tosiaan hyvä tietää, mitkä asiat ovat vaikuttaneet kulttuurimme kehitykseen. Kristinuskon vaikutuksen alaisenahan koko nykyinen läntinen kulttuuri syntyi. Ja sieltä nousevat arvot helpottaisivat keskenään elämistä.
VastaaPoistaArmon ja lain uskoille on tehtävä vissi ero. Lain hapate kristinuskossa pilaa koko systeemin.
On kyse erilaisista pelastusteistä; tukeutuminen armoon tai lakiin. Lain tietä tarjoavat uskonnot opettavat tekojen kautta pelastumista, meditoinnin ja keskittymisen kautta valaistumista tms. Mutta kristinusko osoittaa ihmisen olevan aina loppupeleissä syntinen, kuitenkin Jumalan olevan syntiä suurempi. Monesti sotkemme kristinuskoonkin lain vaatimuksen esim. 10 käskyä noudattamalla. Ne ovat hienoja käskyjä, ja elämän käyttöohjeita. Klassisen kristinuskon tulkinnan mukaan laki ei kuitenkaan ole ihmisen toteutettavissa, vaan laki on alusta asti odotusta messiaasta, joka lain täyttää. Näin paavali kirjoittaa lain tarkoituksesta: "Pyhä kirjoitus (Vanha Testamentti ja laki) on kaiken sulkenut synnin vankilaan sitä varten, että se, mitä on luvattu, annettaisiin niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen." http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Gal.+3%3A1&rnd=1252276580793
Esim. Jeesuksen vuorisaarnaa luettaessa jokainen ihminen voi huomata olevansa ajatuksissaan ja teoissaan kelpaamaton. Juuri tämä synnintunto antaa Jumalan pelastustyölle sijaa. Jos laille annetaan pelastuskysymyksessä jotain arvoa, Kristus kuoli ristillä turhaan, eikä ylösnousemuskysymyksellä ole mitään väliä. Mutta jos toivon panee tähän Jumalan pelastustyöhön, Hän on totisesti kaiken lain täyttänyt meidän puolestamme.
En tiedä yhtään muuta uskontoa, joka tarjoaisi minulle lohtua. Tällaista syntistä eivät tekojen tiet pelasta. Se, joka väittää olevansa jotenkin pelastukseen kelpaava, uskon hänen valehtelevan itselleen.
Luterilaisuuden opissa kasvattaminen ei mielestäni mene oikein, jos sanotaan vaan että rakkauden kaksoiskäsky on hieno luterilainen käsky ja tehkää niin. Ei saa sekoittaa syytä ja seurausta. Pitäisi opettaa Kristuksen merkitystä. Sillä armossa elävä ihminen rakastaa myös muita. "Jos Jumala rakastaa minua kurjaa, niin miksei hän rakastaisi tuota toistakin kurjaa."
Tulipa paljon tekstiä näin yöllä nukkumaan mennessä. :D Ehkä sanasoppani, sekä armon ja lain eron merkityksen selittää paremmin Raamattu kohdassa Mark. 10:17-27. Etenkin siinä lopussa se "ihmiselle se on mahdotonta" -kohta.
VastaaPoistahttp://www.evl.fi/raamattu/1992/Mark.10.html#o58
Se mitä äsken Vuorisaarnasta wikipediasta luin..pitää lukea sitten oikeasi kotona, niin sehän pitää sisällään myös Isä meidän ja rakkauden kaksoiskäskyn. Niin kuin sanoit, että ne on hyviä elämän käyttöohjeita ja ne on meille opettanut Jeesus. Jos ymmärrän oikein se mitä tarkoitat lain ja armon erolla on, että ei tee laeista tarkoitusta vaan yrittää elää kuten on opetettu? Siinä on hyvä mun mielestä muistaa armo myös itseä kohtaan. Tarkoitan sitä, että eikö se riitä että hyväksyy inhimillisyytensä? Ja voi kiitollisin mielin elää uskoen siihen, että Jeesus kuoli, jotta sais synnit anteeksi? Kulkeeko inhimillisyys ja armo käsi kädessä? Entäs anteeksianto myös itseä kohtaan, armollisuus?
VastaaPoistaKulkevathan ne käsi kädessä. Itseään ja muita kohtaan tulisi kyllä olla armollinen, mutta se on joskus vaikeaa. Niin paljon huomaa kristillisissä piireissä olevan lakihenkisyyttä, jossa ylpeys käy lankeemuksen edelle.
VastaaPoistaniin se on.
VastaaPoistaTänään piispa Samuel Salmen vastaus koululaisten kysymykseen:"Mitä mieltä hän on muista uskonnoista?" niin vastaus olis voinu olla suoraan sinun blogi kirjoitus. Sillä lisäyksellä, että hän kunnioittaa uskontoja, joissa uskotaan voimaan joka kannattaa. Mutta muuten hän korosti just samoja asioita mitä sinun kirjoituksessa. Ja ihan ekaan omaan kommenttiin korjaus, se on eksistentialismi ei eksitentialismi..
VastaaPoistaHeh, tuntuu pahalta huomata, mutta sillon ku joku on samaa mieltä ku ite on, niin tuntuu kyllä että se toinen on oikeessa :D tyyliin "siinä vasta hyvä piispa"
VastaaPoista