tiistai 28. syyskuuta 2010
Peilitalo
Peilejä on joka suunnassa. Jokanen ihminen on peili. Ympäristö on täynnä kaikuja. Kadulla kävelee vastaan peilejä. Niitä on varmaan tuhat. Tärkein ihminen on suurin peileistä. Sitten kun kattoo ihan vaa fyysiseen kylppärin peiliin, ja miettii minkälainen peili ite on, niin sitten on varmasti jo liikaa peilejä olemassa siihen, että enää käsittäisin mitä tässä yritän sanoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ja miten katsoo peiliin: arvostellen, arvostaen, ihaillen vai halveksuen... Paljon on katsojasta kiinni, mitä näkee peilistään. Kauneutta vai kamaluutta? Rakastettavaa vai vihattavaa? Vahvuuksia vai heikkouksia?
VastaaPoistaTaitaa suurin osa peileistä olla matkallaan jossain määrin särkyneitä ja seitsemäksi vuodeksi epäonneen tuomittuja. Jos osaisimmekin heijastaa kirkasta valoa ja kauneutta, ehkä ihmiset olisivat toisilleen armollisempia. Yön pimeydessä sitä tulee kaikkea pohdiskeltua...
Niin, nyt ku mietin niin varmaan peilitalossa pitäisi osata vaan nauraa!
VastaaPoista